Kauden 2002 SM-avaus Laihialla
Laihialaisia on kansanperinteen mukaan pidetty erityisen säästäväisinä ja piheinä. Mitä moninaisimpia tarinoita liikkuu siitä, kuinka Laihialla penniä venytetään ja joka asiassa säästellään. Liekö syynä euron tulo vai mikä, mutta nyt meni maine lopullisesti. Kauden avauksessa kun ei pihistelty juuri missään, vaan ylenpalttisesti tuhlailtiin kisan järjestelyissä ja reitin suunnittelussa.
Reitti - Huolimatta erittäin vaikeista sääoloista oli reitille saatu mahtumaan jokaiselle jotain. Kaikki AS:n peruselementit käytiin läpi "talvisista" peltopyörityksistä, hiekkakuoppiin ja teollisuusalueille sekä väleille ripoteltuna vähän myös metsäteitä mausteeksi. Jos lumet olisivat pysyneet maassa olisimme varmaan nähneet vieläkin loistavamman reitin, vaikka tämäkin oli olosuhteisiin nähden huipputasoa.- Siis suoranaista tuhlausta..aurauskalustoa ei oltu säästelty... polttoainetta oli tuhlattu...
Kartat - Yksinkertainen on usein kaunista. Kilpailukartat olivat selkeydessään loistavat ja johdonmukainen esitystapa sekä kerrassaan hieno painojälki toistui koko kisan alusta loppuun. Vaikka peltokarttoihin ei uria oltu piirretty lainkaan, niin riittävät suunnistusperusteet löytyivät joka kohdasta, eikä turhalla "ylipiirtämisellä" rasitettu karttureiden tunnetusti rajoittunutta aivokapasiteettia. Erityiskiitoksen ansaitsevat maalipaikan mallikartat, joissa laadukas jälki oikeine kyltteineen kruunasi kisapapereiden tason.- Jopa ovat törsänneet taas... ratamestarin laatukynät (vai olisiko ollut tässä tapauksessa tietokone) ovat varmaan maksaneet omaisuuden, puhumattakaan suunnitteluun käytetystä ajasta.
Järjestelyt - Kisan muutkin järjestelyt jatkoivat tätä erinomaista linjaa. Katsastuksiakin oli kisaan mahdutettu oikein kaksi kappaletta ja tuskin tänä vuonna päästään spekuloimaan renkaista tai niiden laillisuudesta. Maalipaikan kommenteista kuuluikin yleinen tyytyväisyys jäjestelyihin ja korviini en saanut yhtään negatiivista kommenttia, mikä on suoranainen ihme näissä AS-piireissä. Karttoja jaettiin reitillä kymmenessä paikassa, joten kilpailijan ei tarvinnut huolehtia isosta nipusta papereita vaan koko ajan käsillä oli tarvittava karttalehti. Myöskään mitään ylimääräistä kikkailua kuten kartalta toiselle hyppimistä tai poihjoissuuntien kääntelyä ei oltu harrastettu, vaan kisa eteni kartoilla loogisesti ja selkeästi.
Mutta mutta... löytyihän sieltä jo vähän "laihialaistakin", tosin erittäin positiivisessa mielessä. Uusia karttoja oli nimittäin pantu jakelemaan jokainen JAT-asema ja näin ei kisassa tarvittu yhtään JRT-asemaa. Kun tämä oli otettu huomioon vielä reittiä suunniteltaessa, eikä kukaan päässyt hyötymään tai häviämään tastä järjestelystä, täytyykin vain ihmetellä miksei kukaan ole tätä aikaisemmin keksinyt. Jos tämä on sitä kuuluisaa laihialaista säästäväisyyttä, niin ei se maine ihan kokonaan mennyt.
Reitti - Huolimatta erittäin vaikeista sääoloista oli reitille saatu mahtumaan jokaiselle jotain. Kaikki AS:n peruselementit käytiin läpi "talvisista" peltopyörityksistä, hiekkakuoppiin ja teollisuusalueille sekä väleille ripoteltuna vähän myös metsäteitä mausteeksi. Jos lumet olisivat pysyneet maassa olisimme varmaan nähneet vieläkin loistavamman reitin, vaikka tämäkin oli olosuhteisiin nähden huipputasoa.- Siis suoranaista tuhlausta..aurauskalustoa ei oltu säästelty... polttoainetta oli tuhlattu...
Kartat - Yksinkertainen on usein kaunista. Kilpailukartat olivat selkeydessään loistavat ja johdonmukainen esitystapa sekä kerrassaan hieno painojälki toistui koko kisan alusta loppuun. Vaikka peltokarttoihin ei uria oltu piirretty lainkaan, niin riittävät suunnistusperusteet löytyivät joka kohdasta, eikä turhalla "ylipiirtämisellä" rasitettu karttureiden tunnetusti rajoittunutta aivokapasiteettia. Erityiskiitoksen ansaitsevat maalipaikan mallikartat, joissa laadukas jälki oikeine kyltteineen kruunasi kisapapereiden tason.- Jopa ovat törsänneet taas... ratamestarin laatukynät (vai olisiko ollut tässä tapauksessa tietokone) ovat varmaan maksaneet omaisuuden, puhumattakaan suunnitteluun käytetystä ajasta.
Järjestelyt - Kisan muutkin järjestelyt jatkoivat tätä erinomaista linjaa. Katsastuksiakin oli kisaan mahdutettu oikein kaksi kappaletta ja tuskin tänä vuonna päästään spekuloimaan renkaista tai niiden laillisuudesta. Maalipaikan kommenteista kuuluikin yleinen tyytyväisyys jäjestelyihin ja korviini en saanut yhtään negatiivista kommenttia, mikä on suoranainen ihme näissä AS-piireissä. Karttoja jaettiin reitillä kymmenessä paikassa, joten kilpailijan ei tarvinnut huolehtia isosta nipusta papereita vaan koko ajan käsillä oli tarvittava karttalehti. Myöskään mitään ylimääräistä kikkailua kuten kartalta toiselle hyppimistä tai poihjoissuuntien kääntelyä ei oltu harrastettu, vaan kisa eteni kartoilla loogisesti ja selkeästi.
Mutta mutta... löytyihän sieltä jo vähän "laihialaistakin", tosin erittäin positiivisessa mielessä. Uusia karttoja oli nimittäin pantu jakelemaan jokainen JAT-asema ja näin ei kisassa tarvittu yhtään JRT-asemaa. Kun tämä oli otettu huomioon vielä reittiä suunniteltaessa, eikä kukaan päässyt hyötymään tai häviämään tastä järjestelystä, täytyykin vain ihmetellä miksei kukaan ole tätä aikaisemmin keksinyt. Jos tämä on sitä kuuluisaa laihialaista säästäväisyyttä, niin ei se maine ihan kokonaan mennyt.
No, entäs sitten itse kisa. Eipä juuri uutta länsirintamalta -- kärki totuttuun tapaan Jyväskylästä, UFAK:n vahvaa panosta hopea ja pronssitilalla. Seuraavaa SM-osakisaa saadaankin odotella tosi pitkään ja syksyllä vasta veri punnitaan.
UFAK:laisittain kisa oli kovin kaksijakoinen. Kärjessä toinen, kolmas ja yhdestoista sija, mutta vastaavasti kaksi paria "tasapainottamassa" tulosluetteloa ynnä-muissa.