Perinteinen Sprintti
Kauden toinen sprintti ajettiin jo tutuksi tulleessa ympäristössä Hyvinkään moottoriradalla. Kisa palautti sprintin taas perinteisemmälle kisasysteemille eli nopeksi ajoksi helpohkolla suunnistuksella. Joidenkin mielesä tämä tyyli sopii paremmin sprintin luonteeseen, joskin vastakkaisiakin mielipiteitä kilpailijoiden keskuudessa esiintyy. On mielestäni kuitenkin hyvä, että erilaisia kisoja tehdään ja näin jokaiselle riittää mieleisiään kapinoita. Samalla saa hyvää harjoitusta erityylisten kisojen luonteesta ja ehkäpä joskus oppii jopa täysmittaisen kisan eri vaiheissa näitä oppeja soveltamaan.
Nopeus on valttiaKisan ratkaisi suorituksen nopeus. Jo alusta asti oli selvää, että vain nopealla ajolla ja myöskin vauhdikkaalla ja tarkalla kartanluvulla palkinnot pokataan tästä kisasta. Pyynnit olivat sen verran "kohdallaan", ettei meillä ollut mitään jakoa moisiin keritä. Jokunen huippupari pääsi melko lähelle ihanneaikoja, mitä en kyllä lakkaa ihmettelemästä. Reitillä oli niin monta leimasinta, että leimaamiseen käytetyt pysähdykset tuntuivat jo syövän sellaisenaan käytettävissä olevan ajan.
Yksi kyltti jäi kyllä tuossa vauhdissa meiltäkin huomaamatta (tosin se ei itseasiassa reitille kuulunutkaan),mutta sitä eivät olleet muutkaan huomannet ja niin se olikin poistettu lopullisesta laskennasta. Varsin oikeudenmukainen päätös sinänsä, vaikkakin tuon kyltin kyllä nauhalta jälkikäteen löysinkin. Siellähän se traktorin kauhassa pilkahteli.
Nopeus on valttiaKisan ratkaisi suorituksen nopeus. Jo alusta asti oli selvää, että vain nopealla ajolla ja myöskin vauhdikkaalla ja tarkalla kartanluvulla palkinnot pokataan tästä kisasta. Pyynnit olivat sen verran "kohdallaan", ettei meillä ollut mitään jakoa moisiin keritä. Jokunen huippupari pääsi melko lähelle ihanneaikoja, mitä en kyllä lakkaa ihmettelemästä. Reitillä oli niin monta leimasinta, että leimaamiseen käytetyt pysähdykset tuntuivat jo syövän sellaisenaan käytettävissä olevan ajan.
Yksi kyltti jäi kyllä tuossa vauhdissa meiltäkin huomaamatta (tosin se ei itseasiassa reitille kuulunutkaan),mutta sitä eivät olleet muutkaan huomannet ja niin se olikin poistettu lopullisesta laskennasta. Varsin oikeudenmukainen päätös sinänsä, vaikkakin tuon kyltin kyllä nauhalta jälkikäteen löysinkin. Siellähän se traktorin kauhassa pilkahteli.
Hieman taisi olla ratamestarilla ketunhäntä kainalossa, kun oli piirtänyt MA:n neljännelle osuudelle kaksi pisteväliä samalle pohjalle. Välit 1-2 ja 6-7 olivat sulassa sovussa sommiteltu siten, että osa viivasta oli yhteinen molemmille pisteväleille ja tämä sekotti monetkin ajamaan erilaisia reittiyhdistelmiä tästä viivasta.Kokonaisuutena upea ja nopeatempoinen kisa veryttelyksi varsinaisiin talven koitoksiin
Sutun käyttö
Useat kartturit, minä muiden muassa, käyttävät ns. "suttua" asemien kirjaamiseen ajon aikana. Sutun käytöstä on monenlaista etua sekä kilpailijalle, että ennenkaikkea tuloslaskennalle. Varsinaisista kilpailukorteista tulee selkeitä ja luettavia, kun pomppivassa autossa kirjoitettujen "harakanvarpaiden" sijasta korteissa on siistit selkeästi luettavat tunnukset. Monessa tapauksessa kilpailija voi myös paikata pienet suunnistuskömmähdykset vähemmillä ylimääräisillä merkinnöillä varsinaisessa kortissa.
Sutun käytössä piilee kyllä myös omat vaaransa. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun mekin saimme sen taas todeta tässäkin kisassa. Viimeisen jakson päätteeksi ennen JATia oli leimasin ja minä mielestäni erityisen fiksuna kartturina pyysin Pasia törkkäämään leiman oikealle paikalleen ja kirjoittelisin sitten reittikyltit paremalla ajalla. Leima sinänsä oli ihan oikeassa ruudussa, mutta edellisen aseman olin riipaissut sutulle niin epäselvästi, etten itsekään merkinnästä saanut selvää. No onkohan toi 76 vai 26 ??
Leima sulki kortin enkä sen johdosta voinut molempia kirjoittaa….. ja väärinhän se meni sekä sijoitus kisassa putosi samalla kohisten neljä sijaa huonommaksi.
Sutun käyttö
Useat kartturit, minä muiden muassa, käyttävät ns. "suttua" asemien kirjaamiseen ajon aikana. Sutun käytöstä on monenlaista etua sekä kilpailijalle, että ennenkaikkea tuloslaskennalle. Varsinaisista kilpailukorteista tulee selkeitä ja luettavia, kun pomppivassa autossa kirjoitettujen "harakanvarpaiden" sijasta korteissa on siistit selkeästi luettavat tunnukset. Monessa tapauksessa kilpailija voi myös paikata pienet suunnistuskömmähdykset vähemmillä ylimääräisillä merkinnöillä varsinaisessa kortissa.
Sutun käytössä piilee kyllä myös omat vaaransa. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun mekin saimme sen taas todeta tässäkin kisassa. Viimeisen jakson päätteeksi ennen JATia oli leimasin ja minä mielestäni erityisen fiksuna kartturina pyysin Pasia törkkäämään leiman oikealle paikalleen ja kirjoittelisin sitten reittikyltit paremalla ajalla. Leima sinänsä oli ihan oikeassa ruudussa, mutta edellisen aseman olin riipaissut sutulle niin epäselvästi, etten itsekään merkinnästä saanut selvää. No onkohan toi 76 vai 26 ??
Leima sulki kortin enkä sen johdosta voinut molempia kirjoittaa….. ja väärinhän se meni sekä sijoitus kisassa putosi samalla kohisten neljä sijaa huonommaksi.
Kaikesta huolimatta "jäsentenvälisissä" jälleen konkareita paremmin !
Itseään ruoskien ja kirjoitusharjoituksia tehden
(26 26 26 26 26 26 26 26 26 26)
matti
Itseään ruoskien ja kirjoitusharjoituksia tehden
(26 26 26 26 26 26 26 26 26 26)
matti